Hiilijalanjäljen pienentäminen voi olla yritykselle kilpailuetu ja liiketoimintamahdollisuus. Circular Economy Go -hankkeen hiilijalanjälkilaskentaan osallistuneet organisaatiot ovat kokeneet vähähiilisyyden edistämiseen liittyvän tuen hyödylliseksi ja innostuneet pohtimaan päästövähennyskeinoja.
Teksti: Eeva Hämeenoja ja Joonas Raaska, SYKLI
Kuva: Unsplash
Circular Economy Go (CEGO) -hankkeen myötä yritykset ovat huomanneet, mitä hiilijalanjäljen pienentäminen tarkoittaa käytännössä. Aiemmin pk-yritykset ovat kenties mieltäneet päästölaskennan velvoitteekseen, joka juontuu siitä, että niitä isommat yritykset ja organisaatiot kyselevät niiltä päästötietoja. Hankkeen myötä on tunnistettu, että vähähiilinen toiminta voi olla liiketoimintamahdollisuus. Vähähiiliset tuotteet ja palvelut tuottavat asiakkaille ns. hiilikädenjälkeä pienentäen asiakkaiden kokonaispäästöjä.
Hiilijalanjälkilaskennan myötä hankkeeseen osallistuneet organisaatiot ovat voineet raportoida lukuja osana kestävyysraporttejaan ja pystyneet vastaamaan asiakkaidensa kyselyihin. Organisaatioissa on ollut aitoa kiinnostusta vähähiilisyysteemaa kohtaan, mikä helpotti hanketoimijoiden työtä.
Hiilijalanjälkilaskelmat tehtiin pohjautuen GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) yritysstandardiin, joka on tyypillisin päästölaskennan standardi. Standardi jakaa yrityksen päästöt kolmeen eri päästöluokkaan tai Scopeen. Scope 1 kattaa yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (esim. polttoaineiden polton päästöt, kylmäaineiden hajapäästöt, prosessipäästöt), Scope 2 kattaa ostoenergian epäsuorat päästöt (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, höyry) ja Scope 3 kattaa muut epäsuorat päästöt. Ne jaetaan ennen raportoivaa yritystä tapahtuviin (esim. hankittujen tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt, näiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt, syntyvän jätteen käsittelystä aiheutuvat päästöt, liikematkustuksesta aiheutuvat päästöt) sekä raportoivan yrityksen jälkeen tapahtuviin (esim. myytyjen tuotteiden lähtevät kuljetukset, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt, ja myytyjen tuotteiden käytöstä poistosta aiheutuvat päästöt).
CEGO-hankkeessa laskettiin 25:lle organisaatiolle hiilijalanjäljet ja pohdittiin näille soveltuvia päästövähennyskeinoja. Osallistuneet yritykset kokivat vähähiilisyyden edistämiseen liittyvän tuen hyödylliseksi, sillä monilla oli vain vähän ennakkotietoa hiilijalanjäljestä ja päästövähennystoimista.
Tähän artikkeliin on nostettu päästölaskentaan ja vähähiilisyyden edistämiseen liittyviä havaintoja erityyppisistä yrityksistä CEGO-hankkeessa.
Kuljetusalalla suorat päästöt korostuvat
Hankkeeseen osallistui kaksi kuljetusalan yritystä sekä useampia yrityksiä, joilla on paljon omia kuljetuksia. Suorien päästöjen eli Scope 1 osalta päästöt muodostuivat näissä yrityksissä yleensä dieselin ym. polttoaineiden käytöstä. Osallistujille oli toki selvää, että polttoaineet aiheuttavat fossiilipäästöjä, mutta näistä eroon pääseminen ei välttämättä aina ole suoraviivaista.
Esimerkiksi kuljetusalalla muutos tapahtuu sitä mukaa kun ajokalustoa uusitaan, jos ei hyödynnetä uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöönoton kohdalla kuljetusliikkeiden asiakkailla on myös selkeästi vastuu vähähiilisyyden edistämisessä, sillä uusiutuvat polttoaineet maksavat usein enemmän kuin fossiiliset polttoaineet. Isot kuljetusliikkeiden asiakkaat, joilla on omat päästövähennystavoitteensa, voivat maksaa kuljetustensa vähäpäästöisyydestä ja näin ollen vaikuttaa omiin Scope 3 -päästöihinsä.
Ajoneuvokannan sähköistämien on tyypillisesti keskeisin tapa vähentää omista kuljetuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköajoneuvoista osallistuneissa yrityksissä oli kuitenkin sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Kokemusten laatu riippui pitkälti siitä, minkälaisia ajoja kyseisillä ajoneuvoilla tehdään. Kaupunkiympäristössä ajettaessa pienillä kuormilla lyhyitä matkoja sähköpakettiautot koettiin toimiviksi. Pitkillä matkoilla ja isoilla kuormilla näistä on taas saatu huonoja kokemuksia erityisesti talviolosuhteissa. Autokannan sähköistäminen on aina myös talouskysymys, sillä erityisesti sähkörekkojen ja -pakettiautojen hinnat ovat korkeat. Toisaalta fossiilisten polttoaineiden hintojen odotetaan ajan myötä nousevan.
Edelläkävijäyritykset kuljetusalalla pystyvät raportoimaan jo asiakaskohtaiset kuljetusten päästöt. Haasteena ovat usein tilanteet, joissa pieni määrä tavaraa per asiakas kuljetetaan vetoisuudeltaan monen tonnin rekassa. Tällöin kuljetusliikkeen voi olla hankala arvioida, minkälaiset päästöt kohdentuvat mihinkin asiakasyritykseen. Kaikki yritykset eivät vielä tuota tietoa kuljetustensa kasvihuonekaasupäästöistä, mutta kuljetuksiin liittyvien päästötietojen laatu parantunee ja muuttuu tasalaatuisemmaksi CountEmissionsEU-asetuksen myötä. CountEmissionsEU on Euroopan unionin valmisteilla oleva asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen, vertailukelpoinen ja luotettava menetelmä henkilö- ja tavaraliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen koko EU:n alueella.
Maahantuojien ja kauppojen hiilijalanjälkilaskelmat usein hankalia
Siinä missä energian ja polttoaineiden osalta saadaan monesti laskettua kasvihuonekaasupäästöjä ns. primääridatan perusteella, myytävien tuotteiden tuotannosta aiheutuvien päästöjen laskennassa työ meneekin jo paljon vaikeammaksi.
Nimikkeitä on monesti paljon, ja tarkkoja tuotetietoja voi olla vaikea löytää. Päästökertoimia ei myöskään välttämättä löydy, jos myydään erikoisia tuotteita. Tällöin joudutaan turvautumaan euromääräiseen laskentaan, joka antaa usein vain viitteellisiä tuloksia. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla EPD-selosteista saadaan hyvin laskentaan tarvittavat tiedot kerättyä. EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristöseloste on riippumattomasti varmennettu standardimuotoinen dokumentti, joka kertoo tuotteen ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta.
Päästölaskentastandardi ohjaa yrityksiä selvittämään myös mm. myytyjen tuotteiden lähtevistä kuljetuksista, tuotteiden käytöstä ja tuotteiden käytöstä poistosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tältäkin osin päästölaskenta on tyypillisesti vaikeaa, sillä aina ei tiedetä, mihin myytävät tuotteet päätyvät ja minkä verran energiaa ne kuluttavat elinkaarensa aikana. Voi olla myös hyvin hankala sanoa, mihin tuotteet päätyvät elinkaarensa lopussa ja minkälaisia päästöjä silloin syntyy.
Hankkeen myötä havaittiin, että maahantuojat ja kaupat kokevat päästövähennykset vaikeaksi, koska nämä ”myyvät sitä, mitä asiakkaat ostavat”. Vähähiilisten vaihtoehtojen tuominen tarjontaan ja näistä asiakkaille viestiminen kuitenkin edistää niiden käyttöönottoa.
Asiantuntijayrityksillä vaikuttaminen rajallista
Sellaisilla yrityksillä, jotka eivät valmista fyysisiä tuotteita tai joiden tuottamat palvelut eivät aiheuta merkittäviä päästöjä, on usein rajalliset vaikutusmahdollisuudet oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Oman toimitilan epäsuoriin energiantuotannon päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi päivittämällä sähkösopimus fossiilivapaaksi ja hankkimalla päästöttömästi tuotettua kaukolämpöä, jos sellaista on omalla paikkakunnalla tarjolla. Jos yrityksen oma toimitila on vuokrakiinteistössä, ostoenergiaan liittyviin sopimuksiin voi olla vaikea vaikuttaa. Toisaalta sekä kaukolämmön että sähkön tuotannosta aiheutuvien päästöjen odotetaan laskevan tulevien vuosien aikana joka tapauksessa Suomessa.
Asiantuntijayrityksillä on usein jonkin verran matkustusta. Liikematkustus voi kattaa muun muassa lentomatkustusta kotimaassa ja ulkomailla, kilometrikorvattuja ajoja tai junamatkoja. Laskentastandardi ohjaa myös selvittämään henkilöstön kodin ja työpaikan välisestä liikkumisesta syntyvät päästöt.
Liikematkustuksen päästöihin voidaan vaikuttaa päivittämällä matkustusohjetta suosimaan vähähiilisempiä matkustusmuotoja. Kodin ja työpaikan välisessä liikkumisessa laskelmien tulosten avulla voidaan herätellä työntekijöitä ymmärtämään omien liikkumistapojen ilmastovaikutuksia.
Jätehuollon aiheuttamat päästöt ovat tyypillisesti hyvin pieniä tällaisilla organisaatioilla. Tämä johtuu osittain laskentateknisistä syistä, sillä laskennan taustalla toimiva GHG-protokollan laskentastandardi (Greenhouse Gas Protocol) ohjaa sisällyttämään laskentaan ainoastaan jätteiden kuljetuksista ja esikäsittelystä aiheutuvat päästöt, eikä esimerkiksi energiapolton päästöjä. Tästä huolimatta organisaatioille on suositeltu kierrätykseen panostamista, vaikka se ei laskelman tuloksissa juurikaan näkyisi.
Jokaisen yrityksen toiminta vaikuttaa kokonaisuuteen
CEGO-hankkeen kokemusten perusteella hiilijalanjälkilaskenta on muuttumassa pk-yrityksille strategiseksi työkaluksi, joka voi synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia asiakkaiden päästöjä vähentävien ratkaisujen kautta. Päästölähteet ja vähennyskeinot vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Näin ollen myös hiilijalanjäljen laskenta on hyvin erilaista eri toimialoilla.
Vaikka organisaation oma hiilijalanjälki olisikin suhteellisen pieni, on tärkeää ymmärtää, miten oma toiminta kokonaisuudessaan vaikuttaa kestävään kehitykseen laajemmassa kuvassa. Esimerkiksi yrityksen oma kulttuurinen ja sosiaalinen jalanjälki voi olla huomattava, vaikka hiilijalanjälki olisikin pieni.